Metallimusiikki.net

Before the Dawn 13.2.2009 Finnish Metal Expossa.

  • Julkaistiin keskiviikkona 04.03.2009.
  • Luettu 1471 kertaa
  • Bändit:

Valokuvassa Before The Dawnin jäsenet soittavat spottivalojen valossa keikkalavalla. Lavan laidalla ihmisiä katsomassa ja kuvaamassa.Kuva: Jouni Kautto

Nastolasta kotoisin olevan Before the Dawnin nokkamies Tuomas Saukkonen oli pitämässä biisintekoklinikkaa tämän vuoden Finnish Metal Expossa, toisen bändinsä The Final Harvestin, säestyksellä. Sain Tuomaksen istutettua klinikan jälkeen VIP-ravintolan pöydän ääreen keskustelemaan hänen pääbändistään, Before The Dawnista!

Aloitit Before the Dawnin vuonna 1999 omana projektinasi. Mitä tavoitteita sinulla oli yhtyeelle?

Aluksi ei ollut kyllä oikein mitään tavoitteita. Olin ollut paikallisessa rokkibändissä rumpalina, ja sieltä oli syntynyt muutama oma biisi. Oltiin tehty pari demoa, ja kaverini oli töissä samassa studiossa, jossa oltiin käyty. Studiolla oli vapaata aikaa, joten päätimme studiotyypin kanssa tehdä muutamia biisejä demoiksi. Materiaali oli sellaista, joka ei sopinut rokkibändille. Olin kuitenkin aloittanut kitaran soittamisen 8-vuotiaana, joten materiaalia oli kertynyt jo jonkin verran. Olikin kivaa mennä nauhoitteleen omin päin, varsinkin kun bändi otti tuulta siipiensä alle melko nopeasti.

Teitkö alkuvaiheessa biisejä aivan yksin?

Joo, samoin kuin nykyään. Se on sama kuin nykyään, vaikka miehistö on vaihtunut lähes joka levylle. Tämä asia pysyy. Piti vaan päästä omia biisejä nauhoittamaan. Kun ne kuulostivat hyviltä omaan korvaan, piti päästä keikoille sen jälkeen. Sitten tuli vain lisää biisejä joita piti päästä taas toteuttamaan.

Teillä on kokoonpanossa vain kolme jäsentä, miten näin?

Kolme vakituista hemmoa, ja live-rumpali, joka ilmeisesti tullaan vakinaistamaan jossain vaiheessa. On ollut vähän sellaista Spinal Tap -meininkiä, että kahdella levyllä, ensin Death Lightilla rumpalille jouduttiin antamaan kenkää viikon studiossa olon jälkeen. Soitti vain niin helvetin huonosti. Sen jälkeen tuli vanha rumpali takaisin, joka oli käynyt kanssamme pari levyä tekemässä. Sama juttu hänenkin kohdallaan. Eli nauhoitukset kusi taas rumpuihin, ja jouduin taas soittamaan itse. Sen jälkeen meille tuli sitten live-rumpali, jolle annettiin puolivälissä rundia kenkää, kun ei vaan soitto ja kemiat natsanneet. Nyt meillä on taas uusi äijä, Agoniser-yhtyeestä. Hänen kanssaan tullaan hyvin juttuun. Kun mennään seuraavan kerran studioon, vasta silloin mahdollisesti vakinaistetaan. Muutenkin olisi hyvä jos miehistö vakiintuisi, ettei meininki olisi koko ajan yhtä sekavaa itselle, kuin yleisöllekin.

Kun tekee itse kaiken musiikin, ja on muutenkin päämoottorina bändissä, eikö ole vaarana, että tulee sokeaksi omille virheille, ja puutteellisuuksille musiikissa?

Onneksi minulla on sellainen tilanne, että on pari tosi läheistä ystävää, ihan alkuajoilta, ja he sanovat kyllä mielipiteensä aivan suoraan. Kun olemme musiikillisesti tekemisissä, niin sama toimii myös toisinpäin. Toisaalta kun minulla on oma musiikillinen linja, jota haluan toteuttaa, en voi alkaa tehdä kompromisseja toisten mielen mukaan. En tietenkään halua toistaa itseäni, mutten myöskään tekemään muutoksia vain muutosten vuoksi, vaan teen sellaista mistä oma korva tykkää. Eikä saa ruveta sellaiseen, että liikaa miettisi mistä yleisö pitää, eikä siinä tilanteessa olisi rehellinen itselleen.

Pääsitte neljännellä albumillanne Stay Heavy Recordsin talliin. Miten musiikkinne oli kehittynyt noiden neljän levyn aikana, niin että pääsitte isoon yhtiöön?

Tuota on tosi vaikea itse sanoa. Itselle on kyllä ihan selvää, että mikä levy oli rankin, ja mikä taas kevyempi, mutta sitten kun kuulee ja lukee ihmisten kommentteja, he arvioivat ne ihan eri tavoin. En oikeastaan edes mieti sitä kehitystä. Jokainen levy on aivan oman aikansa juttu. Ainoa mistä voin jotain sanoa, on uusi tuleva levy, jota aletaan vasta ensi talvena tehdä. Siitä minulla on selkeä visio, miltä se tulee kuulostamaan. Se on sellainen uusi juttu, mutta siitä en voi puhua vielä.

Nettisivuillanne musiikkianne kuvataan rimpsulla “Melancolic Scandinavian Metal”. Minulle tuli siitä mieleen metallin “Eppu Normaali”? Eli oletteko jollain lailla melankolisia?

Onhan se sellaista rehellisen “suomalaisen” kuuloista metallia. Ollaan tehty pari akustista keikkaa, ja sovitettu biiseistä sellaisia akustisia versioita, joissa olemme huomanneet, miten melodiat ovat sellaisia, joista saisi helposti suomalaiskansallisia itkuvirsiä. Parempi Eput, kuin metallin Popeda!

Olette reissanneet aika paljon ympäri Suomenmaata, mutta ainoat ulkomaankeikat ovat vuodelta 2006?

Joo, siinä oli lafkan vaihdos, joka palautti puhtaalle pöydälle, ja kun ulkomaan lafkakin vaihtui, niin se ulkomaan hommakin palautui alkuun. Mikä oli tavallaan hyväkin, koska entinen levy-yhtiö ei hoitanut levyjen mainostusta, vaikka ne muutamat ulkomaankeikat olivatkin ihan hyviä, eikä kolmea ekaa levyä julkaistu periaatteessa Suomessa ollenkaan lafkan taholta. Heidän mielipiteensä oli, että tämä Suomi on pieni maa, joten ei kannata satsata.

Onko nyt tulossa mitään ulkomaanjuttuja?

On! Nyt on koko ajan jotain, ja ollut jo monta sellaista kertaa, että päivät ja muut on sovittu jo, mutta aina tullut viime tipassa jotain estettä. Nyt on työn alla yksi rundi, josta on jo rahat ja päivät sovittu, joten jos se toteutuu, niin lähdemme sinne. Siitä ei voi vielä paljon puhua, mutta se olisi ympäri Eurooppaa. Kiertueessa olisi ainakin kolme isoa festarikeikkaa kesällä Saksassa. Voidaan sanoa, että näkyvyydeltään yksi festarikeikka korvaa 10 klubikeikkaa.

Onkos levyjä mennyt kaupaksi ulkomaille?

En tiedä, en ole saanut yhtään lukuja. Enkä tiedä haluankokaan tietää. Sen näkee sitten kun tulee rojalteja. Kun on kolme levyttävää bändiä, niin ei halua lähteä liikaa menemään siihen että miettii levyjen myyntiä. Se on levy-yhtiöiden tehtävä.

Niin, sinulla onkin paljon niitä erilaisia projekteja. Miten löydät aikaa niihin kaikkiin?

Kun ei käy päivätöissä, niin löytyyhän siihen aikaa, vaikka se ei välttämättä olekaan taloudellisesti fiksua. Päätin tuossa pari vuotta sitten, että kokeilen nyt tätä musahommaa täysillä. Kyllä sinne töihin sitten ehtii. Olen jotenkin niin hyperaktiivinen, että pitääkin päästä tekemään monenlaista projektia. Jos olisi pelkästään Before the Dawn, niin tulisi levy ulos puolentoista vuoden välein, ja 40 keikkaa vuodessa, mitä tekisin sen loppuajan?

Oletteko kovin kokeilevia studiossa?

Tavallaan. Tosin biisit on kyllä valmiina jo studioon mentäessä, mutta esimerkiksi leadit ja syntetisaattorit vedän aina yhdellä istumalla, koska niihin riittää ideoita aina päässä. Se on muuten todella hienoa, kun laittaa pohjan pyörimään, ja soittaa siihen päälle kaikenlaista, siitä tulee sellainen kokeilun ja keksimisen ilo. Sama juttu sanojen kanssa, ne kirjoitan aina nykyään studiossa. Sanojen aiheet on jo mielessä, ettei niitä ihan hatusta vedetä sentään. Teen sanoitukset mahdollisimman valmiin biisin päälle.

Millaisia aiheita käsittelet sanoituksissa?

Tosi henkilökohtaisia juttuja. Sen takia niistä on varmaan niin helppo kirjoittaakin. Siinä tulee vain sellainen tunne, että “nyt sä olet kokenut tuota ja tuota”, josta siitä syntyy teksti. Tunnetta siitä, että levittäisi liikaa omaa elämäänsä kuulijoille, ei tule, koska ihmiset kuitenkin käsittävät asiat eri tavoin.

Tuomas kertoo suomalaisten sanoittajasuosikkiensa Egotripin, ja esimerkiksi A.W.Yrjänän sanoja kuunnellessaan välillä itsekin miettivänsä, että mitä he haluavat sanoa. Mutta sanohan vielä, mikäpä teidät erottaa muista bändeistä, ja miksi pitäisi tulla juuri teidän keikallenne?

Ei mitään hajua. Tämä kuuluu kanssa niihin asioihin, joita en paljon mieti, enkä haluakaan verrata meitä mihinkään muuhun bändiin. Mutta keikalle tulosta… No onhan musiikkimme hyvää, tiedän sen. Ja se on niin, että musiikki myy bändiä, eikä bändi musiikkia.

Mitä haluaisit sanoa lopuksi Metallimusiikki.netin lukijoille?

Haluaisin nyt olla vähän opettavaisella linjalla. Että kun lataatte netistä ilmaista musiikkia, niin harkitsisitte kaksi kertaa, koska se on pois sitten siitä että muusikot tekisivät uutta musiikkia, ja uusia oikeita levyjä! Se syö koko alaa niin, että jäljelle jää vain isoja nimiä ja massiivisia isoja jäähallikiertueita. Tuolloin klubikeikat ja kaikki ruohonjuuritason kulttuuri, jota itse kannatan, jää mainstreamin jalkoihin.
Jos levynmyynti kärsii, se on lopun alkua koko alalle!

Before the Dawn Finnish Metal Expossa:

Before the Dawn on:

  • Tuomas Saukkonen (kitara ja laulu)
  • Lars Eikind (basso ja laulu)
  • Juho Räihä (kitara)
Tietoa julkaisusta

Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin . Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.