Metallimusiikki.net

Kirjaudu sisään
Luo profiili

Motörhead: "Motörizer".

  • Julkaistiin keskiviikkona 29.10.2008.
  • Luettu 695 kertaa
  • Bändit:

Motörhead-bändin "Motörizer"-albumin kansikuvassa näkyy mustaa taustaa vasten heraldinen kilpisymboli, jonka yläpuolella bändin logo hopeisella värillä ja samaan henkeen kilven alapuolella albumin nimi. Kuvan keskellä koristeellisessa kilvessä runsaasti yAlbumin kansitaide

Eräs metallimusiikin pitkäikäisimmistä yhtyeistä, jo 1970-luvulla aloittanut Motörhead on jälleen pullauttanut ulos jo ties monennenko studiolevynsä, nimeltään “Motörizer”. Nykyisessä, jo pitkäaikaisessa kokoonpanossa soittavat Lemmy Kilminsterin (basso ja laulu) lisäksi Phil Cambell (kitara) sekä Mikkey Dee (rummut). Motörhead jakaa yleensä mielipiteet kahtia, bändiä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta ei liene väärin väittää yhtyeen olleen esikuvan monille nykyisille metallimuusikoille.

Bändin ehdoton keulakuva Lemmy, jo uskomattomaan 63 vuoden ikään ehtinyt, jaksaa vieläkin karjua levyllä ja keikoilla täyttä päätä, joten ei ihmekään että hän sai kuluvan vuoden kesäkuussa vastaanottaa “Mojo Icon Award”-palkinnon.
Mutta pyöräytetäämpä levy pyörimään!

“Motörizer”-albumin kappaleet:

  1. Runaround Man
  2. Teach You How To Sing the Blues
  3. When the Eagle Screams
  4. Rock Out
  5. One Short Life
  6. Buried Alive
  7. English Rose
  8. Back on the Chain
  9. Heroes
  10. Time Is Right
  11. The Thousand Name Of God

Levy potkaistaan käyntiin keskitempoisella, melkoisen menevällä “Runaround Man” -biisillä. Jatkossa seuraavista “Teach You How TO Sing The Blues” ja “When the Eagle Screams” tulee yllättäen mieleen bändin varhaisemmat (esim. “Overkill”, sekä “Bomber”) albumit.

“Rock Out” -biisissä avataankin sitten kaasuhanat täysille, ja se onkin albumin parhaimmistoa, ja nousee varmasti myös keikkasettiin vanhojen hittien “Ace Of Spades” ja “Iron Fist seuraan”.

“One Short Life” hieman yllättää. Se on mielestäni rhytm’n‘bluesia, Motörheadin tyyliin.

“Buried Alive” voitelee taas koneen, vauhdikkaalla mättämisellä ja menevällä kompillaan. Välillä levyn kitaravalleja kuunnellessa unohtaa, että bändissä on vain yksi kitaristi.

“English Rose” on melodista, jopa popahtavaa antia. Ei niin ominta Motörheadia! “Back on the Chains” ja “Heroes” ovat tavanomaisia perusbiisejä, jotka eivät mitenkään nouse esille, paitsi että kappaleessa “Heroes” on kohtuullisen tarttuva kertosäe.

“Time Is Right” on taas levyn vauhtiraitoja, ja mainio yhdistelmä melodialinjoja, ja nopeaa komppia.

Tässä vaiheessa täytyy todeta, että 1984 vuodesta lähtien yhtyeen kitaristina toiminut Cambell alkaa koko ajan muistuttamaan soitoltaan legendaarista “Fast” Eddie Clarcea, bändin alkuperäistä kitaristia. Ja se on mukava asia.
“Thousand Names Of God” päättää levyn arvokkaasti, maukkaine slide-kitaroineen.

Yhtyeen kiertue ulottuu joulukuussa myös Suomeen, joten jäädään odottelemaan uusia biisejä livenä.

Kaikenkaikkiaan, diggailupisteet 9/10.

Motörhead on:

  • Lemmy (basso ja laulu)
  • Phil Campbell (kitarat)
  • Mikkey Dee (rummut)
Tietoa julkaisusta

Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Tämän kirjoituksen leipätekstissä on yhteensä noin 268 sanaa. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin . Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.

Ajankohtaista

Uusin tapahtuma

Yhteistyöterveiset

Uusia musiikkivideoita

Kaikkein luetuimpia
Juttunostot