Metallimusiikki.net

Kirjaudu sisään
Luo profiili

Rotten Sound Tuska Open Airissa.

  • Julkaistiin keskiviikkona 05.08.2009.
  • Luettu 1526 kertaa
  • Bändit:

Rotten Soundin jäsen punaisten valojen sävyttämässä valokuvassa musta t-paita yllään ja vasen käsi ojossa. Miehellä kalju pää.Kuva: Jouni Kautto

Melko tunnetuksi nimeksi singahtanut Rotten Sound oli Tuskan aloituspäiväna perjantaina yksi esiintyjistä, Inferno Stage -telttalavalla. Sain ennen kello 17:30 alkanutta keikkaa käsittelyyni vaasalaisen grindcore-tyyliä edustavan yhtyeen nokkamiehen, laulaja Keijo Niinimaan!

Tämä on ensimmäinen osa Metallimusiikki.netin Tuska Open Airissa tekemän haastattelureissun saldosta. Sivustolla julkaistaan seuraava haastattelu lähipäivien aikana. Lue myös aikaisemmin julkaistu yhteenveto Sauna-festivaalista, jota vietettiin kesäkuun alussa Tampereella.

Olette tahkonneet musiikkia jo vuodesta 1993 alkaen. Millainen bändinne alkuvaihe oli?

Aika projektiluonteista. Musiikkikin oli lähellä deathrockia, ja varsinkin pari ekaa eepeetä oli aika punkahtavia. Tällaisia pieniä rykäisyjä, raivontunteessa. Tyylikin on muuttunut aika paljon vuosien varrella, mutta se, että musiikkiimme puretaan ylimääräinen energia, on säilynyt samana. Niin, ettei tarvitse hakata nakkikoppia ja puhelinkioskia.

Olette tehneet aika mittavan määrän julkaisuja. Teettekö musiikkia enemmän itsellenne, vai yleisölle?

Luulisin, että itsellemme, koska keikkailuhan tässä on ollut se pääjuttu aina. Kun keikalla ei jaksa soittaa sitä samaa paskaa vuodesta toiseen, niin mieluummin tekee uutta paskaa.

Voitko vähän valottaa musiikin syntyprosessia?

No, Mika, Sami tai Toni vääntää himassa riffit valmiiksi, ja melkeinpä miettivät rumpukompitkin alustavasti. Uusi rumpalimme Sami tekee varmaan määrällisesti eniten materiaalia. Häneltä tulee niin paljon hyvää materiaalia, että sitä riittää sooloprojekteihinkin. Kaikki kuitenkin tekevät matskua, joka sitten demotetaan joko treeniksellä tai Samin kotona. Ensin demoon laitetaan konerummut. Sitten pistän siihen laulut päälle. Kun alkaa tuntua, että demo toimii, niin se treenataan treeniksellä sellaiseen kuntoon, että musa lähtee kuin tykin suusta.

No, sinä teet kuitenkin kaikki tekstit?

Joo, ainakin toistaiseksi. Olen kyllä yrittänyt yllyttää muitakin kirjoittamaan, mutta eivät ole olleet toistaiseksi halukkaita. Työnjako tuntuu nyt olevan tällainen aika luonteva. Itseltäni pitäisi tulla enemmänkin tekstejä. Nyt sen menee useimmiten niin, että viime hetken paniikissa tulee tehtyä aika paljon. Mutta kuitenkin niin, ettei ole ikinä tarvinnut studiossa kirjoittaa mitään. Siitä lähdetään, että biisit pitää olla täysin valmiita, kun lähdetään äänittään. Niistä sitten valitaan parhaat, ja tehdään siitä levy.

Sanoituksenne ovat useasti kriittisiä nykyistä elämänmenoamme kohtaan?

Se on toisaalta ainoa, mistä jotain tietää. Ei ole muuta tapaa elää. Sitä on tavallaan helppo kritisoida. Eikä ainoastaan elämää, vaan myös yhteiskuntaa, ja globaalia politiikkaa. Ei yhteiskunta tunnu, näin Tuska-festareilla istuskellessa pahalta, mutta vituttaa, kun tämä kaikki menee päin vittua muutamassa kymmenessä vuodessa. Tännekkin pystytetään hirveät kaiutinpömpelit ja huudetaan ihmisille kovaan ääneen. Ihmiset matkaavat tänne pitkien matkojen päästä, eivätkä voi kotonaan olla, niin eihän tämäkään mikään ekologinen tapahtuma ole! Niitä rakenteellisia muutoksia tulee vasta kun on pakko. Pitäisi varmaan lopettaa kokonaan kuluttaminen, tai ainakin saada joku kohtuus tähän touhuun.

Te olette jonkinlaisia suomalaisen grindcoren johtotähtiä! Miten te itse koette asemanne?

Emme kyllä itse koe olevamme minkäänsortin johtajia, sillä ei musiikki ole mikään kilpailulaji. Ja millä mittarilla sitä muka voi mitata? Voiko edes levymyynnillä? Enkä edes tiedä olemmeko eniten levyjä myyvä tämän tyylin edustaja. Kevymyyntikin voi vaihdella vuodesta toiseen. Se on vaikea lähteä vetämään tuollaista johtajan titteliä. Tottakai se on hienoa kuulla, että bändimme tunnetaan ulkomaillakin, mutta ehkä siinä on sekin juttu, että me ollaan uskallettu lähteä paskoihinkin paikkoihin soittamaan. Ei olla niin välitetty siitä, että mitkä ne olosuhteet on ollut. Meillähän onkin enemmän keikkoja ulkomailla kuin Suomessa. Sanotaan näin, että kolmasosa vuoden keikoista on Suomessa. Tänä kesänä on Suomessa festarikeikkoja kolme kappaletta, ja ulkomailla muistaakseni neljä.

Mites teidän levyjakelu ulkomailla — onko se hyvin järjestetty?

Kyllähän Spinefarmilla on Euroopan alueella jakelu aivan kunnossa ja Jenkeissä vielä paremmin. Uusi sopimus on tulossa, jonka myötä jakelu paranee entisestään, mutta juttu ei ole vielä allekirjoitettu. Bändillämme on aina ollut levymyyntiä enemmän ulkomailla, kuin Suomessa. Spinen myötä tämä on paisunut suhteettoman suureksi, että vedetään Tuskassa isoille yleisöille. Tämä on kuitenkin marginaalimusaa. Euroopassa omilla keikoillamme on pitkälti pienemmät yleisöt, toki sielläkin välillä festarikeikkoja. Että ei sillä perhettä lähdetä elättämään, eikä se ole sen tarkoituskaan.

Koetteko tekevänne äärimmäistä musiikkia?

En mä sitä tiedä enää. Väittäisin että alkuvaiheessa oltiin kovastikin ääripäässä, mutta nykyään se ääripää taitaa olla vähän toisenlaista, kuin mitä me ilmaistaan. Ehkä me voisimme olla vieläkin rankempia, mutta me emme halua. Keikoilla tietysti pistämme menemään niin kovaa kuin pystytään. Onhan siinä energian ja metelin määrä aika äärimmäistä. Mutta kyllä sitä rankempiakin bändejä maailmassa löytyy. Se äärimmäisyys ei ole ikinä ollut itsetarkoitus, mutta se ilmaisutapa on kuitenkin se mistä on aina pidetty. Olemme itse aina kuunnelleet grindiä, ja nopeaa deathia, se vain on aina maistunut.

Teidän viimeisin albuminne “Cycles” ilmestyi viime vuonna. Miten tyytyväisiä olette tulokseen?

Se on vähän liian pitkä. Se on 33 minuuttia pitkä ja sisältää 18 biisiä. Muuten se on helvetin hyvä tuotos.. Ei voi haukkua edelleenkään. Oltiinhan me pari kuukautta studiossa, josta aktiivista studioaikaa ehkä puolet. Aikaa käytettiin saman verran kuin aikaisemminkin, mutta hajoitettuna eri studioihin, eikä oikein ollut selvää tuottajaa. Tuntuu, että voisi heittää pari kolme biisiä välistä pois, mutta tietäisi vain mitkä, niin ehkä levy pysyisi musiikillisesti paremmin kasassa. Se on varmaan vinyylillä parhaimmillaan, kun kuuntelee a-, ja b-puolta erikseen.

Mihin näkisit musiikkinne mahdollisesti muuttuvan tulevaisuudessa?

Vaikea sanoa. Uudet biisit on ehkä hieman rujompia, kuin nuo Cyclesin vedot, että tuon levyn rokkivaikutteet ovat karisseet. Ehkä myös vähän raskaampaa väliin. Että voisi sanoa raskaampaa, mutta nopeat vedot on sitten tosi nopeita. Kuten sanottu, vaikea sanoa, kun biisit eivät ole vielä valmiita. Me, ainakin omasta mielestämme, teemme koko ajan parempaa musaa.

Miten koet lukuisten miehistönvaihdosten vaikuttaneen yhtyeen henkeen?

Jokainen vaihdos on ollut helvetin rankka. Kyllähän sitä yhdessä opitaan soittamaan, mutta dynamiikka on vaikeampi saavuttaa. Tuntuu, että vasta tälle levylle, jota olemme tekemässä, saadaan tämänhetkinen miehistö ajettua kunnolla sisään. Sen huomaa keikoillakin, että nyt alkaa olla se aggressio sillä tasolla missä sen pitäisi olla. Erityisesti keikoilla tapahtuu yhteenhitsautuminen, ei niinkään treeniksellä. Nykyinen miehistö on ehkä yhtenäisin koskaan johtuen osaksi siitä, että ollaan kaikki soitettu jo niin kauan. Nyt on niin, että nykyään ajatellaan ennemmin biisiä kokonaisuutena, kun aiemmin kaikki vain “suorittivat” omaa soitintaan.

Mitenkäs teidän sivuprojektit?

Minulle ainakin Medeija on yhtä tärkeä kuin Rotten Sound. Medeija on varsinkin vokaalien puolella ollut mulle erittäin antoisa projekti. Pystyy käyttämään erilaisia ääniä, jotka sopivatkin hyvin siihen musaan. Rumpali Samillahan on Deathbound studiossa.

Olikin aika päästää vokalisti availemaan ääntään ja valmistautumaan keikkaansa! Alla näkyvät parhaat palat bändin esiintymisestä.

Rotten Sound Tuskassa 26.6.2009:

Rotten Sound on:

  • Keijo Niinimaa (laulu)
  • Mika Aalto (kitara)
  • Sami Latva (rummut)
  • Toni Pihlaja (basso)
Tietoa julkaisusta

Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Tämän kirjoituksen leipätekstissä on yhteensä noin 1094 sanaa. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin . Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.